Ilmassa nuorta lempeä. Matias saa Amerikkaan muuttavalta isoäidiltään ennakkoperinnöksi tämän talon. Vaikka rakennus kaipaa kunnostusta ja on jo parhaat päivänsä nähnyt, Matias on siitä iloinen. Pääseehän hän vihdoin pois vanhempien helmoista! Oma tupa, oma lupa, ja toivottavasti koti, jonka saa joskus jakaa toisen kanssa... Ensimmäinen nainen, jonka Matias saa vierailulle uuteen kotiinsa, on kuitenkin hänen suorapuheinen kurssikaverinsa Hillevi, jolta Matias on lainannut kirjan. Itse asiassa Hillevin itsevarmuus ja sanavalmius vähän pelottavat Matiasta, vaikka ei hän sellaista toki myönnä. Vähitellen hän tajuaa, että itse asiassa Hillevi on aika mukava ja kiinnostava... Mutta ajatteleeko Hillevi samoin? Miksi tämä joskus työntää Matiaksen pois, ja vaikuttaa sitten taas toisella kertaa kiinnostuneelta?
